Usein kysyttyä

Veden laadusta ja kovuudesta eri puolilla Tamperetta voi kysellä Tampereen Veden vesilaboratoriosta, puh. 041 730 1194. Suurin osa Tampereen vesijohtovedestä on pehmeää (= <5,0 dH tai 0,89 mmol/l).

Astianpesukoneessa ei tarvita Tampereella lisäsuoloja, valmistajan ohjeita on kuitenkin noudatettava.

Jos asut kerros- tai rivitalossa, ota yhteys kiinteistön huoltoyhtiöön. Omakotitalossa asuessasi tarkasta lämminvesivaraajan tai kaukolämmönvaihtimen toiminta ja ota tarvittaessa yhteys alan huoltoliikkeeseen.

Tampereen Vesi toimittaa vain kylmän veden ja käyttöveden lämmitys tapahtuu kiinteistökohtaisesti. Lämpimään veteen ja kaukolämmön jakeluun liittyvät vikailmoitukset tehdään Tampereen Energian numeroon 0800 90 171.

Tampereen Veden toimialueella vesijohtovedessä fluoridipitoisuudet ovat 0,05–0,17 mg/l. Fluoridia ei lisätä veteen. Talousvesiasetuksen mukaisesti suurin sallittu pitoisuus fluoridille juomavedessä on 1,5 mg/l. Hampaiden hoidon kannalta vesijohtovedessä fluoridia ei ole juuri lainkaan.

Tampereen Veden laboratoriossa tutkitaan vain verkostovettä. Kaivovesinäytteen voi Tampereella toimittaa tutkittavaksi esim. KVVY Tutkimus Oy:n laboratorioon, puh.(03) 246 1208.

Veden sameus johtuu yleensä vedessä olevista ilmakuplista. Ilmiö on vaaraton, ja vesi muuttuu melko nopeasti seistessään kirkkaaksi. Kuumassa vedessä sameutta ilmenee lähes aina. Ilma poistuu ylöspäin, jolloin vesi kirkastuu alhaalta ylös. Jos sameus painuu pohjaan, on kyseessä jokin muu häiriö.

Kysymyksessä ei ole kielto, vaan suositus, joka perustuu siihen, että kiinteistöjen sisällä lämmin vesi saattaa liuottaa putkimateriaaleista raskasmetalleja veteen. Tästä syystä kylmä vesi on laadullisesti parempaa kuin kuuma vesi. Lämmin vesi ei täytä talousveden laatuvaatimuksia ja laatutavoitteita, koska se lämmitetään kiinteistön toimesta sen omassa lämpimän käyttöveden varaajassa.

Tampereen Vesi toimittaa kiinteistöille kylmän veden, joka täyttää korkeat laatuvaatimukset.

Vesilaitos tekee yhden liittymän omakotitaloon, paritaloon sekä kerros- ja rivitaloon. Jokaista liittymää kohden tulee yksi vesimittari, jonka perusteella vesilaitos laskuttaa. Esimerkiksi kerrostalojen huoneistokohtaiset vesimittarit taas ovat niin sanottuja takamittareita, joiden laskutuksen hoitaa taloyhtiö. Lisätietoja voi kysyä asiakaspalvelusta.

Vesi laskutetaan kiinteistökohtaisen mittarin mukaan. Tarkempia selvityksiä varten voit kääntyä isännöitsijän puoleen, joka jakaa laskun huoneistokohtaisesti. Lisätietoja ks. edellinen vastaus.

Pienasiakas saa vesilaskun neljä kertaa vuodessa. Kolme laskuista on arviolaskuja ja yksi tasauslasku, joka perustuu asiakkaan vähintään kerran vuodessa ilmoittamaan vesimittarilukemaan. Arviolaskut lasketaan edellisen vuoden käytön mukaan.

Arviolukemaa nostetaan tai vähennetään silloin, kun asiakkaan ilmoittaman lukeman perusteella todettu veden käyttömäärä on muuttunut huomattavasti. Asiakkaan on myös hyvä verrata arviolaskussa ilmoitettua vesimittarinlukemaa laskutusjakson lopussa toteutuneeseen lukemaan ja ottaa yhteyttä vesilaskutukseen, jos havaitsee merkittävää eroa. Vesilaskutukseen tulee ilmoittaa myös talouden henkilömäärän muutoksista.

Etäluettavat mittarit tekevät tuloaan myös veden mittaukseen. Vesilaskutuksessa ei ole ollut asiakkaiden puolelta painetta siirtyä arviolaskutuksesta reaaliaikaiseen mittaukseen, koska arviolaskutus vastaa useimmissa tapauksissa hyvinkin toteutunutta. Mekaaniseen mittaukseen verrattuna kokonaan etäluettavien mittarien kustannukset ovat suuremmat, eikä periaatepäätöstä mittarikannan uusimisesta ole vielä tehty.

Vesimittarin lukema kertoo talouden vedenkulutuksesta. Sekä vesi- että jätevesilaskutus perustuu kiinteistökohtaisella vesimittarilla mitattuun veden kulutukseen. Lukematiedot voi ilmoittaa sähköisen asiointipalvelumme kautta. Lukeman voi ilmoittaa kirjautumatta käyttämällä asiakas- ja käyttöpaikkanumeroa. Tiedot löytyvät esimerkiksi vesilaskusta.

Muistutamme asiakkaitamme lukeman ilmoittamisesta lähettämällä vuosittain postitse vesimittarin itseluentakortin, jolla lukematiedot voi myös ilmoittaa. Kortin voi palauttaa maksutta postitse.

Vesimittarin huoltoväli on noin 8-10 vuotta omakotitaloissa. Tampereen Vesi Oy vaihtaa vaihtovuorossa olevat vesimittarit alueellisesti kaupunginosa kerrallaan. Vaihtovuorossa olevan vesimittarin vaihdosta tiedotetaan etukäteen eikä siitä tule kustannuksia asiakkaalle. Vesimittarin ikään ja vaihtoon liittyviä asioita voi tiedustella Tampereen Veden asiakaspalvelusta vesi.asiakaspalvelu@tampere.fi.

Kyseessä on niin sanottu märkälasimittari, jonka lasin alla on vesivoitelun vuoksi vettä.

Jos kyseessä on kohde, jossa joudutaan kaivamaan, täytyy tätä varten varata aika. Jos kyseessä on jatko-osan asennus, se onnistuu yleensä jo seuraavana päivänä. Asennus kestää normaalitapauksessa (ellei paikassa ole kalliota) puolestatoista kahteen vuorokauteen.

Kiinteistön vedenkulutusta voi tarkkailla itse kirjaamalla vesimittarin lukemat ajoittain muistiin ja laskemalla lukemista oman kiinteistönsä normaalin vuorokausikulutuksen pitkän aikavälin keskiarvona. Vesimittarin tulisi pysähtyä kokonaan silloin, kun vettä ei käytetä. Jos mittari ei pysähdy tai esimerkiksi kuukauden kulutus poikkeaa huomattavasti keskiarvomäärästä, on syytä epäillä vesijohtovuotoa.

Vesivuodot kannattaa paikantaa ja tukkia ajoissa. Yksi tiputtamalla vuotava hana voi lisätä vedenkulutusta jopa 30 m³ eli 30 000 litraa vuodessa ja aiheuttaa kiinteistölle yli 100 euron lisän vuotuiseen vesilaskuun. Vesivuodot ovat usein korjattavissa pienin kustannuksin, esimerkiksi vaihtamalla WC:n huuhtelusäiliön tiiviste.

Täältä voi lukea lisää vuotavien vesihanojen aiheuttamista kustannuksista.

Ei saa. Viemäri on tarkoitettu vain jätevesien kuljettamiseen. Sinne ei pidä laittaa mitään kiinteitä jätteitä, koska ne voivat tukkia viemärin. Myös ruokien sisältämät rasvat voivat aiheuttaa tukoksen. WC-paperi ei haittaa, koska se on valmistettu viemärissä hajoavaksi.

Tiedot matonpesupaikoista löydät täältä.