Vesi- ja viemäriverkostot
Verkoston investoinnit keväällä 2023
Tälle vuodelle vesi- ja viemäriverkoston rakennus- ja saneerauskohteita on useita kymmeniä. Kartassa on keväällä käynnissä olevat kohteet numeroituina. Klikkaa karttaa niin se aukeaa suurempana.
Keväällä 2023 meneillään olevat:
Uusien vesi- ja viemärilinjojen rakentamiskohteet (numerot kartassa)
1. Rautaharkko, pääviemärin rakentaminen 8/2022-12/2022-6/2023
4. Kauppi-Rusko vesihuoltolinja (vesijohtohanke DN 800) osuus Annalankatu-Ruskon laitos
6. Kivimäenkadun vesihuoltolinjat 8/2022-6/2023
14. Hiedanrannan pohjoisosa I, uuden asemakaava-alueen vesihuolto
15. Tesoman Taimiston asemakaava-alue, uuden asemakaava-alueen vesihuolto
16. Kolmenkulma II asemakaava-alue (eteläosa), vesihuolto
20. Ojala – Lamminrahka, vesihuolto
23. Hervannan pohjoisakseli, vesihuolto 3/2022-6/2023
24. Ruskotien vesihuoltolinjat, 2022-6/2023
27. Västinginmäen asemakaava-alueen vesihuolto
29. Keskuspuhdistamon jätevesi-viemärin liitokset Vihilahdessa
32. Hervannan aluemittausjärjestelmän rakentamisen jatkaminen
38. Holvastin asemakaava-alue, vesihuolto jatko Mossin puistokadun suuntaan ja Holvastinkadun suuntaan
Saneeraustyömaat
2. Peltolammi-Sääksjärvi vesihuoltolinja, vaihe 2A 1/2023-10/2023
3. Jätevesiviemärin saneeraus (DN 800) ja uusi runkovesijohto (DN 400) 1/2022-10/2023
7. Satakunnankadun, Rongan-kadun ja Lapintien liittymän vesihuoltolinjojen saneeraus
8. Rongankatu Rautatienkadusta länteen vesihuoltolinjojen saneeraus
9. Sotkankadun vesihuoltolinjojen saneeraus 12/2022-12/2023
10. Tammelan stadionin alueen vesihuoltolinjojen saneeraus
11. Kaupinkatu välillä Sammonkatu-Teiskontie, vesihuoltolinjojen saneeraus
12. Tahmelankadun vesihuoltolinjojen saneeraus välillä Hirvikatu-Torpankatu
21. Uusi jätevedenpumppaamon nykyisen tilalle (palvelee tulevaa Ojalan aluetta) 10/2022- 10/2023
25. Likolammenkadun ja Hongistonkujan vesihuollon saneeraus
28. Engvistinkadun vesihuolto
31. Väinämöisenkadun vesijohdon saneeraus

Puhdasvesiverkosto
Laitoksilta vesi johdetaan vedenkäyttäjille vesijohtoverkostoja pitkin. Tampereen Veden vesijohtoverkoston pituus on yli 800 kilometriä. Tampereella on suuria korkeuseroja, joten verkostossa on useita painepiirejä ja paineenkorotuspumppaamoja. Tampereen Vedellä on noin 23 000 asiakaskiinteistöä Tampereella ja Pirkkalassa, jotka ovat liittyneet jakelujohtoihin vesimittariin päättyvällä tonttijohdolla. Polson ja Kämmenniemen alueilla on erilliset vedenjakelujärjestelmät.
Kantakaupunkialueella johtoverkko jakaantuu kahdeksaan painepiiriin, joista keskusta-alueen ja Tesoman painepiirit ovat suurimpia.
Tampereella on kuusi vesitornia, joiden yhteistilavuus on 23 000 m3. Ylävesisäiliöiden eli vesitornien avulla pidetään yllä tasaisia painetasoja. Niihin on varastoitu vettä myös mahdollisia käyttöhäiriöitä varten. Vedenjakelujärjestelmää ohjataan laitoksen keskusvalvomosta, jossa on jatkuva päivystys.
Viemäriverkosto
Tampereella on käytössä kaksi viemäröintijärjestelmää. Vanhimmalla keskusta-alueella on sekaviemäröinti ja muualla erillisviemäröinti. Sekaviemäröinnillä jäte-, sade- ja kuivatusvedet johdetaan samassa viemärissä jätevedenpuhdistamolle. Erillisviemäreillä vain jätevedet johdetaan puhdistamoille kun taas sade- ja kuivatusvedet johdetaan sopivaan maaston kohtaan maahan imeytettäväksi tai suoraan vesistöön.
Jätevesiviemäriverkoston kokonaispituus on noin 740 kilometriä. Viemärit pyritään suunnittelemaan maaston mukaan niin, että jätevesi virtaisi kohti puhdistamoa painovoimaisena. Mikäli tämä ei ole mahdollista, jätevesi pumpataan eteenpäin paineviemäreissä. Viemäriverkosto jakaantuu neljään erilliseen viemäröintialueeseen.
Viemäröintijärjestelmään kuuluu yli 90 jätevedenpumppaamoa Tampereella ja 22 Pirkkalassa, joita valvotaan keskusvalvomosta.
Tampereen Vesi tarkastaa viemäriverkoston vuotavuutta tv-kuvauksilla sekä muilla kuntoselvityksillä ja vuotovesitutkimuksilla. Vuosittain laskuttamaton jätevesimäärä on noin 30 % käsitellystä jätevesimäärästä.
Kiinteistöt liittyvät yleiseen viemäriverkkoon tonttiviemärein, joiden kunnossapitovastuu on pääsääntöisesti kiinteistön omistajalla.
Katso videot kiinteistöjen roolista jätevesiylivuotojen torjunnassa
Kiinteistönomistaja vastaa tonttijohtojen ja -viemäreiden kunnosta vesihuoltolaitoksen runkoviemäriin asti. Kun pitää putket kunnossa, välttyy vahingoilta ja kalliilta korjaustöiltä.
Jätevesiylivuotojen syynä on nykyään entistä harvemmin pumppaamoiden tekninen vika. Sen sijaan huonokuntoisten viemäriputkien ja kiinteistöiltä suoraan jätevesiviemäriin johdettujen hulevesien aiheuttamat järjestelmän ylikuormitustilanteet ovat tavallisia esimerkiksi rankkasateiden yhteydessä.
Jätevesiylivuotojen vähentäminen
Alla olevasta linkeistä voi katsoa kaksi kiinteistönomistajille ja taloyhtiöiden päättäjille suunnattua videota toimenpiteistä, joilla pystytään vähentämään jätevesiylivuotoja entisestään. Videot on tehty Vantaanjoen vesilaitosten jätevesipäästöjen hallintahankeessa.
Tonttiviemärit
Tonttiviemäreihin ei saa laskea jätevesien käsittelyä haittaavia aineita. Tampereen Vesi valvoo muun muassa teollisuuden viemäriverkostoon johtamien jätevesien laatua.
Asumajätevesistä poikkeavat jätevedet
Lisätietoa poikkeavista jätevesistä sivulta: